Monet työntekijät ovat joutuneet Aallon mukaan hankalaan ja epävarmaan tilanteeseen, kun viranomaiset ovat kehottaneet kansalaisia pysymään sisätiloissa drooniuhan vuoksi.

– Samaan aikaan pitäisi noudattaa turvallisuusohjeita, mutta myös miettiä, onko toimeentulo vaarassa, jos työhön ei pääse.

Eilen uutisoitiin, että työministeri Matias Marttinen (kok.) on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä luomaan yhteistyössä viranomaisten kanssa työpaikoille ohjeet siitä, miten yleinen drooniuhka vaikuttaa esimerkiksi työehtojen soveltamiseen.

– Teollisuusliiton kanta on selvä – tällaisessa tilanteessa palkanmaksuvelvollisuuden tulee säilyä työnantajalla. Tämä ei ole vain juridinen tulkinta, vaan myös kannanotto siitä, miten riski ja vastuu jaetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Aalto pitää kylmänä ja yksipuolisena Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n linjausta, jonka mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

– Se jättää täysin huomioimatta sen, että kyse ei ole työntekijän valinnasta vaan viranomaisen turvallisuusohjeesta.

Aalto muistutti, että koronakriisin alussa työntekijät tulivat merkittävästi elinkeinoelämää ja työnantajia vastaan hyväksymällä määräaikaisia heikennyksiä työsuhteiden ehtoihin, jotta yritykset selviäisivät poikkeusoloista. Samalla yhteiskunta tuki yrityksiä poikkeuksellisella tavalla.

– Nyt olisi perusteltua odottaa myös elinkeinoelämältä vastavuoroisuutta, Aalto sanoi.

TEOLLISUUSLIITTO julkaisee eduskuntavaalitavoitteensa kokonaisuudessaan 10. kesäkuuta. Puheessaan Aalto nosti tavoitteista esiin muutaman. Ammattiliitto aikoo vaalien alla puhua muun muassa puolustusteollisuudesta.

Aallon mukaan on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa kaikella todennäköisyydellä merkittävästi kasvavista Suomen puolustusmäärärahoista ei valu suurin osa ulkomaille.

– Liiton tekemän selvityksen perusteella näyttää vahvasti siltä, että ylivoimaisesti suuri osa kasvavista puolustusmäärärahoista tulee valumaan hankintojen osalta ulkomaille.

Teollisuusliitto arvioi, että jokaisesta tulevasta ja lähiaikoina tehdystä puolustusvälinehankintoihin käytetystä eurosta vain 25 senttiä jää kotimaahan. Aalto varoittaa, että samalla suomalaiset puolustusalan yritykset siirtävät ja rakentavat teollisen yhteistyön nimissä tuotantoa ja teknologista osaamista ulkomaille.

– Jos tätä suuntaa ei muuteta, emme vahvista suomalaista teollisuutta emmekä rakenna uusia työpaikkoja – me rahoitamme muiden maiden kasvua samalla, kun oma teollinen pohjamme ja huoltovarmuutemme rapautuu.

– Tässä julkisen talouden tilassa, jossa Suomi nyt on, tarvitsemme tervehenkistä kotiinpäin vetämistä. Siksi teollisuuspoliittista otetta kasvavista puolustusmäärärahoista on vahvistettava.

TEOLLISUUSLIITTO esittää myös, että työnantajan velvollisuutta tarjota lisätunteja nykyisille osa-aikaisille työntekijöille kiristetään merkittävästi.

– Esimerkiksi ennen uuden työvoiman palkkaamista tai vuokratyön käyttöä työnantajan olisi aidosti tarjottava lisätyötä niille työntekijöille, jotka sitä haluavat. Tavoitteena on nostaa tehtyjen työtuntien määrää, vahvistaa palkansaajien toimeentuloa ja vähentää työelämän jatkuvaa epävarmuutta.

Teollisuusliitto ehdottaa myös, että työnantajalähtöiselle osa-aikatyölle pitää olla jatkossa perusteltu syy samalla tapaa kuin nyt on määräaikaisille työsopimuksille.

– Työelämää ei pidä rakentaa mallille, jossa yritysten jousto perustuu siihen, että suuri joukko ihmisiä pidetään jatkuvasti varalla ilman mahdollisuutta ennakoitavaan toimeentuloon. Nykyinen käytäntö, jossa työnantajat voivat ylläpitää laajoja osa-aikatyön reservijoukkoja, on sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestämätön.

AALLON mukaan ensi kevään eduskuntavaaleissa valitaan, jatketaanko tiellä, jolla työntekijän oikeuksia kavennetaan, turvaa leikataan ja neuvotteluvoimaa siirretään työnantajalle. Hän kuvasi Orpon hallituksen työelämäpolitiikkaa yksipuolisen ideologian varaan rakennetuksi.

– Hallituksen ideologiassa työntekijä tekee liian vähän, saa liian paljon ja nauttii liian vahvoista oikeuksista. Työtön tarvitsee lisää velvoitteita. Sairastava tarvitsee karenssin. Lomautettu laiskottelee. Ja jos talous ei tämänkään jälkeen kasva, seuraava ratkaisu on vaatia lisää työtä samalla palkalla.

Aallon mukaan se, joka luulee nykyisten työelämäheikennysten riittävän hallituspuolueille ja elinkeinoelämälle, on pahasti väärässä.

Hän huomautti, että kokoomuksen tavoiteohjelman mukaan puolue haluaa muun muassa laajentaa paikallista sopimista työajoista, palkoista ja lomista työehtosopimusten ohi.

– Samalla se ajaa mallia, jossa työehtosopimusten palkankorotukset korvataan henkilökohtaisella palkitsemisella ja tulospalkkauksella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja päättää yksin, kenen palkka nousee ja kenen ei.

Aalto varoitti, että kun yleiskorotuksista luovutaan, vahvoilla eivät ole enää ne, jotka tekevät raskaimman työn, vaan ne, joilla on eniten neuvotteluvoimaa ja miellyttämiskykyä. Palkankorotuksista tehdään harvojen etuoikeus, Aalto sanoi.

– Tämä on kova isku suomalaiselle duunarille.

– Jos hallitus saa vaaleissa jatkoa, se tulkitaan valtakirjaksi viedä tällä kaudella aloitettu työ loppuun. Se tarkoittaa sitä, että ne heikennykset, joita tällä kaudella on jo tehty, ovat vain alku.